MiikaKeski-Luoma

Mikä on sisällissodan oikea nimi?

Suomen sisällissodan alkamisesta tuli tänään kuluneeksi 100 vuotta, sillä 27.1.1918 punaiset määräsivät joukkonsa liikekannalle, tosin jo tätä ennen oli ollut sotilaallista toimintaa sotaan liittyen. Sota koskettaa merkittävää osaa suomalaisista oman suvun historian kautta, näin myös minun kohdallani. Oma elämäni oli vaakalaudalla ainakin kahteen kertaan vuoden 1918 aikana: esimerkiksi kuolema kävi läheltä valkoisten puolella taistellutta isäni isää, sillä taistelussa luoti viisti hänen poskeaan jättäen siihen arven. Olen 21-vuotias, mutta kyseessä todellakin oli vuonna 1891 syntynyt isoisäni, sillä hän ja isäni saivat lapsia vasta vanhemmalla iällä.

Sisällissota tunnetaan yleisesti monilla eri nimillä, jotka kuvaavat sitä eri näkökulmista. Nimien moninaisuus on rikkaus, sillä ne kuvaavat sotaa eri näkökulmista. Kuitenkin toiset niistä kuvaavat tapahtumia neutraalimmin ja/tai kattavammin kuin toiset. Seuraavassa listassa punnitsen lyhyesti sodan nimiä satunnaisessa järjestyksessä ja kerron lopuksi omat suosikkini. En väitä, että mikään sisällissodan nimistä olisi sinänsä väärin, paitsi ehkä vallankumous/vallankaappaus ja rotusota/rotutaistelu.

Kielisota/Kielitaistelu. Tämä näkökulma on lähinnä harhaanjohtava, mutta kertoo kuitenkin eräästä sodan piirteestä. Ruotsinkieliset, kuten Mannerheim, näet olivat pääasiassa valkoisten puolella.

Rotusota/Rotutaistelu. Näillä nimityksillä on ilmeisesti viitattu edellisen kappaleen nimityksiin, mutta toisaalta ne voivat muistuttaa venäläisten kokemista vainoista Suomessa sisällissodan aikana. Näidenkin nimitysten näkökulma on pitkälti harhaanjohtava ja lisäksi kyseenalainen rotu-sanan takia. On parempi puhua etnisistä ryhmistä.

Sisällissota. Nimi on varsin neutraali, kattava ja käyttökelpoisin sodan nimistä. Kyseessä nimittäin oli Suomen sisäinen sota, ja tämä nimitys ei poissulje ulkovaltojen osuutta asiaan, sillä sisällissodissa on varsin tyypillistä kansainvälinen ulottuvuus.

Vuoden 1918 sota Suomessa/Suomen sota vuonna 1918/Vuoden 1918 tapahtumat. Nämä nimitykset ovat erittäin neutraaleja, mutta ovat liian pitkiä puhekielen kannalta eivätkä kerro paljoa sodan luonteesta.

Luokkasota. Kyseessä on varsin vasemmistolainen termi, joka viittaa Marxin ideaan luokkataistelusta. Nimitys on myös harhaanjohtava, sillä jako punaisiin ja valkoisiin ei noudattanut aina yhteiskuntaluokkien rajoja.

Punakapina/kapina. Nämä nimitykset voidaan tulkita sekä vasemmistolaisina että oikeistolaisina, ja oikeistolaisesti tulkittuna näissä on hieman halventava sävy, sillä kapinalla viitataan epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen. Sinänsä nimitykset kuvaavat aika hyvin todellisuutta, sillä kyseessä todellakin oli punaisten kapina Suomen silloista senaattia (hallitusta) vastaan. Nimitys ei kuitenkaan ota hyvin huomioon ulkovaltojen osuutta, eikä se ole neutraali tulkinnallisten sävyerojen vuoksi.

Vallankumous/Vallankaappaus. Vallankumouksella viitataan onnistuneeseen vallankumousyritykseen. Vallankaappaus on muuten sama asia, mutta sillä viitataan äkillisempään toimintaan, johon laajat kansanjoukot eivät ainakaan aktiivisesti osallistu. Kumpikaan nimitys ei siis kuvaa oikein tapahtunutta vaan punaisten toteutumattomia toiveita.

Itsenäisyyssota. Suomi oli itsenäistynyt jo ennen sotaa. On kyllä mahdollista, että valkoisten voitto sinetöi itsenäisyyden, mutta nimitys perustuu pitkälti spekulaatioon.

Murrossota. Tämä erittäin neutraali nimitys viittaa Suomen yhteiskuntaa ravistelleeseen murrokseen, mutta on sinänsä aika epämääräinen.

Kansalaissota. Nimi on melko neutraali, mutta jättää täysin huomiotta saksalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten osuuden sodassa. Kyseessä kuitenkin oli pääasiassa Suomen kansalaisten välinen sota.

Vapaussota. Kyseessä on valkoisten perinteisesti käyttämä termi, joten neutraalina sitä ei voida pitää. Tästä voitaisiin kuitenkin saada neutraali termi, sillä on esitetty, että molemmat puolet ajattelivat taistelevansa vapauden puolesta. Tämän vuoksi mielestäni kyseessä on karulla tavalla sodan kaunein nimitys.

Veljessota. Tämäkin on melko neutraali nimi viitaten sodan karuun luonteeseen: veljekset saattoivat olla eri puolilla. Tämä kuitenkin on yksinään yksipuolinen nimitys sodalle, ja on hyvä muistaa, että sodassa taisteli myös naisia ja tyttöjä. Yksi sodan nimityksistä onkin sisarussota.

Suosikkini näistä ovat näiden syiden nojalla sisällissota käyttökelpoisuutensa ja vapaussota karun kauneutensa vuoksi. Voit kertoa oman mielipiteesi kommenttiosiossa.

Omistettu isoisälleni Matti Keski-Luomalle, isoisoisälleni Eljas Vilho Maunukselle ja muille sisällissodassa taistelleiden muistolle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JoukoPeltonen kuva
Jouko Peltonen

Sisällissota-käsitteen käytössä on ongelmallista Suomen itsenäisyyden lunastamisen näkökulma. Sotamme eroaa kuuluisista Yhdysvaltojen ja Espanjan sisällissodista. Molemmat em. maat olivat olleet jo pitkään itsenäisiä ja oli melko varmaa etteivät ne joudu toisten valtaan vaikka miten tahansa sodassa olisi käynyt. Suomi taas vasta yritti lunastaa itsenäisyytensä eli hallita omaa aluettaan ja saada riittävästi ulkovaltojen tunnustusta.

Toimituksen poiminnat